lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kun on vaikeaa…



Kevät rundin viimeinen vierasmatsi on nyt sitten taputeltu. Ja vähän liiankin tutulla kaavalla. Oikeastaan nyt on hyvät neuvot tarpeen.

1.jakso: Nyt oltiin pahasti pihalla. Hidasta ja yli varovaista. PiPS vei peliä miten tahtoi ja meille jäi pelkästään statistin rooli kentällä. Joku voisi sanoa, että oltiin vähän hitaalla jalalla liikenteessä, itse väittäisin että oltiin huonosti valmistautuneita ja keskittyminen jossain ihan muussa kuin itse pelissä.
PiPS teki ensimmäisen maalinsa meidän keskialueen neppailun päätteeksi. Toinen maali sitten tuli kulman jälkimainigeista ja meidän suopealla avustuksella.
Surkea ensimmäinen jakso.

2.jakso: Kaveri oli saanut kaksi eteen meidän lahjatavarapuotista. Ja nyt oli sitten takaa-ajon aika. Ja joukkue oli toisella jaksolla ihan erinäköinen kuin ensimmäisellä. Tilanteita saatiin jo lähelle hyökkäysmaalia. Lopulta se kavennuskin tuli kun Suski kauhoi karat verkkoon Nannen antaman vapaapotkun jälkeen. Vielä meillä oli 4-6 paikkaa tasoittaa ottelu, mutta eipä riittänyt tänäänkään. Ja PiPS nappasi avausvoittonsa Bt-II divarissa.

Enpä sitten tiedä mistä johtuu, että joukkue alisuorittaa tällä hetkellä. Turha tässä on pelaajia syyttää, sillä totuushan on myös se, että valmennus on epäonnistunut täydellisesti tehtävissään joukkueen kanssa. Taso riittäisi varmasti paljon parempaan, mutta valmennus ei saa ulosmitattua joukkueesta sitä parasta osaamista.

Musiikkivalinnassa Ismo Alangon luotsaama lyhytikäinen orkesteri / Iskelmätaivas : Elää olen saanut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti