Puolimatkan krouvissa

Futsal kausi on saatu nyt puoleen väliin. Pelillisesti on mennyt hetkittäin hienosti, toisinaan ollaan harhailtu jossain hämärän rajamailla. Tuloksellisesti varmaan ihan oikealla paikalla tällä hetkellä me keikumme (3-1-3), ottaen lähtökohdat huomioon.

Jos oli alkuun meidän pelaamisemme ihan hukassa, on tuota saatu korjattua aika paljonkin. Siltikin meidän pelaamisemme on vielä tälläkin hetkellä ihan liian yksipuolista, tässä syyttävä sormi osoittaa aika vahvasti sinne penkin taakse. Ei ole haettu riittävästi ratkaisumalleja erilaisiin tilanteisiin. Tulee ihan liikaa sellaisia tilanteita joissa ei oikein tiedetä mitä tehdä. Tosin kyllä hyökkäyspäässä pitäisi myös luovuuttakin löytyä.

Pallollista pelaamista ja sen tasoa on saatu nostettua ylöspäin, mutta vastaavasti puolustuspelaamisen (koko joukkueen) kanssa on alkanut ilmetä ongelmia.

Yksilötasolla futsal on toiminut hyvänä treeninä, sillä aikaa ja tilaa on vähemmän kuin mihin on totuttu. Nopeutta pelaamiseen on tullut lisää mikä on pelkästään hyvä asia.

Se että lähdimme sarjaan mukaan on ollut lopulta hyvä päätös. Vastustusta oli alkuun jonkun verran pelaajien puolelta, enkä itsekään tunnustautunut miksikään isoksi lajin ystäväksi ennen kauden alkua. Nyt on toinen ääni kellossa. Kyllähän pelaajat nauttivat aina kun pelataan pisteistä ja numero selässä, ja onhan se tuonut omaankin tekemiseeni lisää virtaa.

Joukkue keikkuu sarjataulukossa puolessa välissä ja toisella kierroksella tarkoituksena on vähintäänkin sementoida paikka sijoilla 3-4. Ja jos peli rupeaa oikein kulkemaan, ei paremmatkaan sijoitukset ole mahdottomia, se vaan tarvitsee sitten muilta sopivan määrän ristiinpelaamisia ja pistemenetyksiä.

 Musiikivalinta: Herrasmiesliiga / Ei Pahalla Mut Tahallaan 2011