1.jaksolla
meidän suorittamisemme oli todella heikkoa. Ja kun vastassa oli P-Iirojen
kaltainen joukkue, oli jakson loppulukemat aika tylyt. Isommatkin ne olisi
voinut olla, jollain ihme tuurilla ne kuitenkin saatiin pidettyä siedettävinä .
Koko jakson ajan meidän peli oli laiskahkoa liikkumista ja palloa roiskittiin
vastustajalle. Missään vaiheessa meidän liike ja rohkeus ei riittänyt pelata syöttelemällä
vastustajan nopean prässin alta pois. Eli ei pelattu kauhean järkevästi.
P-Iirot vei jaksoa ja siirtyi täysin ansaitusti 2-0 johtoon. Meidän
kavennuksemme tuli jakson loppuun Ellan läpiajon päätteeksi.
Kuvaavaa
ensimmäisellä jaksolla oli se, että me emme saaneet koko jaksolla kuin kolme
kontrolloitua hyökkäystä vastustajan alueelle.
Toinen jakso
oli jo parempaa pelaamista, mutta ei missään nimessä hyvää. Ja jakson alkuun
P-Iirot vielä rokotti meidän uinailusta ja löysyydestä. Siitä eteenpäin ottelu
oli melko tasaista, mutta P-Iirot puolusti hyvin, eivätkä päästäneet meitä
kokeilemaan heidän maalivahtinsa hereillä oloa muuta kuin kaukovedoilla. Ottelu
päättyi noihin P-Iirojen 3-1 lukemiin.
Peli on
pelattu ja tulos kuvaa ottelun tapahtumia, ei siinä mitään. Mutta jos reissusta
jotain positiivista hakee, niin ne asiat varmaankin löytyvät ottelun
jälkeisistä tapahtumista ja pelaajien keskusteluista. Nyt ei ole kuin yksi tie
takaisin siihen, mitä joukkue on pelillisesti parhaimmillaan esittänyt. Siihen
ei ole mitään vippaskonsteja eikä oikoteitä. Tiistain ÅIFK ottelua ennen
joukkue vetää kahdet treenit ja toivotaan, että siinä ajassa peli saadaan
palautettua takaisin raiteilleen.
Ei tässä mihinkään itsesääliin kannata jäädä rypemään. Ilja Jalkanen: Jolene
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti