Joukkue pelasi toisen treenimatsinsa talven aikana. Tai oikeammin nyt oli ensimmäinen kunnon matsi peliajan suhteen. Lauantaina pääsimme mittauttamaan tasoamme HJS:n vieraaksi. Ja sanotaan nyt sekin heti tähän alkuun, että nuo HJS matsit ovat itselleni perhanan pahoja, oli sitten kyseessä treenimatsi tai sarjaottelu. Ja kai siihen vaikuttaa se, että tuli asuttua 23 vuotta Hämeenlinnassa ja kaikki lapsuuden kaverit ovat sieltä kotoisin. Eli pientä lisä latinkia ne matsit antavat itsellekin.
Lauantaina oli ainakin tiedossa se, että vastustaja tulee kovaa ja siihen on pystyttävä vastaamaan.
Itse otteluun.
HJS tuli odotetun vahvasti, mutta saimme tapettua heidän alun kovimman rynnistyksen. Kyllä HJS peliä hallitsi ja sai vyörytettyä peliä meidän alueelle. Mutta vastapainoksi me saimme ohjattua heidän peliään juuri sinne minne halusimmekin. Muutamaan otteeseen oli kyllä pieniä epäselvyyksiä kommunikoinnin puutteen takia, mutta sekin korjaantui ajan kuluessa.
Pariin kertaan HJS kyllä kävi aika lähellä maaliviivaa, enkä nyt lähde spekuloimaan oliko ne pallot maalissa vai ei koska en niitä maalissa itse nähnyt, mutta tarkkasilmäisimmät HJS kannattajat, meistä kolme metriä lähempänä päätyä (me olimme melkein keskiviivalla) olivat jupinasta päätellen ainakin sitä mieltä, että olisi käynyt. Toinen tilanteista oli, kun HJS pelaaja laukoi yläputkeen ja pallo tuli siitä suoraan alas ja toisessa tilanteessa Hepa tarjoili makuupaikan HJS pelaajalle takatolpalle, Janikan poimiessa pallon.
Joka tapauksessa HJS siirtyi 1-0 johtoon 32 minuutilla. Tässä me jonkun verran avitimme, mutta se ajatus mitä meidän pelaajan oli tarkoitus yrittää, oli hyvä, mutta toteutus jäi vielä puolimatkaan. No ensi kerralla se sitten onnistuu. Eikä jalkapallossa varmaan maaleja tehtäisikään, jos yhtään virhettä ei sattuisi.
Toisella jaksolla pelin hallinta siirtyi HJS:ltä meille ja kahdeksan minuutin pelin jälkeen Vilma tasoitti ottelun. Esityön maaliin teki joko Ella tai Anna. Tätä maalia HJS purnasikin, kuten muutamaa muutakin tilannetta. Enkä mä kiellä etteikö tuossa maalissa ollut aihetta purnaamiseen. Kysyin Vilmalta mitä siellä oikein tapahtui, niin pelaaja rehellisesti totesi hieman kädellä avittaneensa. Ei tuo maali kuitenkaan aivan yhtä kovaksi legendaksi nouse kuin seuraavassa linkissä nähtävä. Hand of God vuodelta 1986. Joka tapauksessa hyvää tilanneälyä pelaajalta. Tuomari selän takana, vastustaja kyljessä ja metri maalista ja kun muuten ei oikein yltänyt niin…
Hetki edellisestä tilanteesta, kun Ella pääsi karkuun, mutta tällä kertaa HJS maalivahti veti pidemmän korren. Hyvä linjan murtaminen kuitenkin keskikentältä. Muutenkin olimme ottelun loppupuolen hallitsevampi joukkue ja halusimme varmasti enemmän palloa niillä alueilla, joissa ratkaisuja tehdään.
Paljon meillä on vielä työsarkaa edessä ja työt jatkuvat tiistaina yhteisen tavoitteen eteen. Seuraava tasonmittaus tilaisuus on sitten kahden viikon päästä pitkänäperjantaina Paimiossa, kun vastaan tulevat ainakin turnauksen emäntäjoukkue PaiHa sekä aina sytyttävä TPV.
Lauantain matsin jälkeen sopii varmaan seuraava aika hyvin. Lynyrd Skynyrd: StillUnbroken
”Joukkueylpeys = Elän ja hengitän sitä! Olen ITSE siitä vastuussa. Olen tehnyt loistavan päätöksen etten koskaan nolaa/häpäise joukkuetta aliarvoisella suorituksella/käytöksellä! Emme ole kiinnostuneita selityksistä – ainoastaan paremmista ja paremmista esityksistä! => Olen tänään parempi kuin eilen!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti